Punkista elämänmittainen riesa? - kuka hoitaisi näkymättömiä oireita?

Viime aikoina Borrelioosi on mediassa noussut jälleen pintaan. Tämä on saanut myös minut pohtimaan asiaa oman napani ympäriltä. 

Vuoden 2009 kesällä sain Bengtsårin saarelta punkin kaulaani kesäleirillä. Leirillä ollessa vietin yhden päivän lääkäriteltassa, kun olo oli niin voimaton. Samana iltana kun olin leiriltä päässyt kotiin minua vaivasi ihottuma ja kova kuume. Jouduin päivystykseen, missä katsottiinko löytyykö vasta-aineita borrelioosille. Tulos oli negatiivinen, mutta punkin puremasta ei ollut aikaakaan, kuin joku 5 päivää. 

Olen paljon pohtinut syitä mystisten ja epämääräisten oireiden syihin kohdallani. Mikä on laukaissut fibromyalgian? Syitä tälle voi olla paljon, stressi, vastoinkäymiset, perimätekijät, pandemrix-rokote ja syyt, joita en edes osaa yhdistää. Syy voisi hyvinkin olla myös tuo hetken aikaa kaulassani ollut lemmikki. Kuka tietää? 

Pohtiessani asiaa olin yhteyssä terveystalon lääkärichatin lääkäriin. Kerroin lyhyesti saman, kuin äskenkin ja kysyin voiko asiaa tutkia tai onko ylipäätään borrelioosia mahdollista hoitaa näin monen vuoden jälkeen, mikäli tämä olisi syypää kaikkeen. Vastauksessaan hän totesi vasta-aineiden voivan olevan koholla jo oireettomillakin ja, että mahdotonta on sitten sanoa johtuvatko oireeni tästä vai jostain muusta. Hän myös sanoi testaamisen olevan vaikeeta ja ettei hoitoa borrelioosiin enään tässä vaiheessa ole. Eli käytännössä mahdollisuus pitäisi unohtaa ja pärjäillä. 

En kuitenkaan saa päästäni ajatusta, mitä jos minulla onkin borrelioosi? Chatin jälkeen aloin googlailla asiaa lisää ja löysin artikkeleita mm. Suomalaisista, jotka ovat saaneet apua Saksasta. Artikkeleissa on puhuttu tämänkin asian suhteen olevan paria eri koulukuntaa. On ikävää, kun on niin paljon mm. sairauksia ja oire-yhtymiä, joiden tutkimiseen ja hoitoon ei ole selkeitä kuvioita. Tiettyjä asioita pidetään muoti-ilmiöinä, tutkimukset maksavat jne.. 

Tuntuu, että tämän asian kanssa olen umpikujassa. Kuka lääkäri haluaisi ottaa haasteen vastaan ja tutkia? Hän voisi ottaa krediitit vaikka löytäessään piilevän borrelioosin aiheuttavan muita oire-yhtymiä. Tämähän ei mikään yllätys ole ja se tiedetään jo, mutta voisi se joidenkin suomalaisten lääkäreiden kesken ehkä ollakin...? En kuitenkaan väitä, että uskoisin täysin itselläni olevan borrelioosia, voihan se olla muutakin tai sitten se on just sitä. Olisi vaan kiva se pois sulkea. 

 Olen myös miettinyt, kuinka paljon loppupeleissä rahaa säästettäisiin, kun keskityttäisiin tutkimaan oireiden aiheuttajaa, eikä pelkästään oireita. Minulla on ainakin ollut lukuisia epämääräisiä sairaalakäyntejä, lääkärikäyntejä ja ties mitä käyntejä, turhia lääkkeitä jne. Kukaan ei ole ikinä tuntunut olevan kiinnostunut selvittämään oikeasti, mistä fibromyalgia on saanut alkunsa, eikä myöskään syytä raudanpuutteeseen. Raudanpuutteen osalta, kun kysyin onko mahdollista syytä selvittää sain erittäin pätevän vastauksen: "naisilla yleensä johtuu kuukautisista". Siis ihan sairaan siistiä, että lääkärillä oli pöydällään lasipallo! Itse, jos opiskelisin 6 vuotta lääkäriksi, uskoisin varmasti oppivani siinä ajassa sen, että kannattaa ennen diagnoosia kysyä potilaalta, onko hänellä diagnoosiin sopivia oireita.

Tietysti rahaa kuluu enemmän, kun tutkitaan enemmän, mutta ei se ole asia, mistä tingitään. On kuitenkin kyse ihmisten terveydestä. Ja loppuen lopuksi voisi tulla jopa halvemmaksi tutkia vähän enemmän. Raudanpuute on ajankohtainen ja hyvä esimerkki tähänkin. Jos ferritiini olisi minulta mitattu jo 4 vuotta sitten, oltaisiin luultavasti saatu selville jo silloin raudanpuute ja oltaisiin vältytty vaikka miltä. Katselin esimerkiksi infektioklinikalla otettuja kokeita, mutta sieltäkin tämän mittaaminen oli uupunut kokonaan. Kaikki allergiat sun muut tietysti oli katsottu. Raudanpuutehan voi aiheuttaa infektiokierteitä. Sitten taas viime kesänä huomattiin hemoglobiinin olevan 117 (Arvo ollut aikaisemmin yli 137). Jos ferritiini olisi mitattu ja raudanpuuteanemia todettu, olisin välttynyt kokonaan paniikkihäiriödiagnoosilta ja siihen määrättävistä lääkkeistä. Lopetin ne lääkkeet nyt keväällä ja mitä kauemmin rautaa olen syönyt sitä vähemmän siihenkään liittyviä oireita enää ole ollut. 

Kuulisin mielelläni muiden kokemuksista näihin aiheisiin liittyen!

Tässä mutama artikkeli ja video:

Juttu Redramasta: https://www.is.fi/musiikki/art-2000007892140.html

Punkin puremasta borrelioosiin - https://areena.yle.fi/1-50640931 

https://seura.fi/terveys/pia-ei-saanut-hoitoa-punkin-tartuttamaan-borrelioosiin-apu-piti-hakea-saksasta-asti/