Niinkuin aina

Aamupäivästä olin pelaamassa tennistä. Jo käveleminen tennispaikalle, mikä on melkein kotini vieressä tuntui jaloissa kovasti. Reisissä tuntui, kun joku kova esine painaisi todella lujaa siihen. Yleisesti jalat olivat vaan niin kankeat, etteivät ne liikkuneet. Hiki tuli jo suojatietä ylittäessä kotipihasta pois. Tuolloin olin kävellyt n. 80 metriä. Särky oli kova myös säärissä, pohkeissa ja pakaroissa. Nilkat eivät kestäneet. Kun sain mailan käteen, kädetkin olivat väsähtäneet. Löin palloa. Sattui saman tien ranteeseen. Ei mennyt kuin 15 minuuttia, tuntui että kaatuisin, jalat alkoivat pettää, käsiin särki, ranteisiin särki vielä enemmän. Oloni oli voimaton. Tuli vähän huono olo kivusta ja tuntui, että pitäisi lopettaa. En halunnut kuitenkaan vain ajatella itseäni, joten jatkettiin pelaamista. Jossain vaiheessa oli vain pakko sanoa, etten enää kestä. Tiesin, että, jos istahtaisin vielä kerran levähtämään ylös en pääsisi. Siihen loppui tenniksen peluu. En juurikaan joutunut liikkumaan, kävellen vain kentällä ja siltikin olin rasittunut kovasti. Joskus ennen sairastumista tuntui samalta, kun olin juossut juuri 8km. Olin jopa hieman enemmän rasittunut + tietenkin kovat kivut.

Eipä pelailemisen jälkeen jaksanut mitään muuta tehdäkään. Loppu päivä meni leffoja katsellessa, kirjaa lukiessa, puhelimessa puhuessa ja DNRS harjoitteita tekiessä. Kuitenkin oloni on nyt illalla onnellinen, sillä olen saanut tänään tehtyä asioita joista olen selviytynyt. Päässyt Memory kohtaan asti tekemään harjoitteet, lukenut kirjan loppuun. En pidä lukemisesta ja kirja tempaisi mukaansa, mikä oli positiivinen yllätys. Sain aloitettua kirjoittamaan tätä. Myöskin selviydyin tennis reissusta.